Ja mä tiedän, tiedän, tiedän mist mä oon

Tulipa mieleen eräs dilemma.

Huomasin nimittäin miten harmillista on se, että Kuopiosta häviää kauppoja ja ravintoloita.

En kuitenkaan ole tehnyt osaani niiden kannattamiseksi. Saatoin käydä asioimassa kyseisissä liikkeissä / ruokapaikoissa kerran puolessa vuodessa. Oli kuitenkin mukavaa, että ne olivat vaihtoehtoja, kun lähdin vaateostoksille tai ystävän kanssa lounaalle.

Enhän voi olettaa, että liikkeet ja ravintolan pysyisivät pystyssä, jos niissä ei käy porukkaa.
Silti minua harmittaa.
Varsinkin niiden pienten paikkojen ja puotien tukeminen kiinnostaisi, mutta kun pitäisi säästää, kun en oikeasti tarvitse, kun olisi vaan parempi laittaa ruokaa kotona. Oikeasti pitäisi ennemminkin vuokrata kirpparipöytä eikä ostaa kotiin lisää kamaa.

Puhutaan, että Kuopio on kasvava kaupunki, ja koko ajanhan tänne rakennetaankin lisää. Onhan meillä sentään jopa IKEA tänä päivänä! Taloja rakentuu vieri viereen, jokainen pieninkin nurkka täytetään asuinrakennuksilla, tori laajenee maan alle ja heti kaupungin ulkopuolella pyörii Suomen upein kauppakeskus. Olemme vihdoin saaneet huippuhienon elokuvateatterin, jonka ansiosta yhä useammasta elokuvakokemuksesta kehtaa maksaa muutaman euron enemmän.

Miksi siis olemme edelleen yhtä juroja ja nökötämme kotona työpäivän jälkeen? Missä on suuren kaupungin meininki? Miksi "ziljoonia" maksanut torinalus on tyhjillään kuin aavekaupunki?

Yleispätevä vastaus taitaa olla tämä ilmasto. Ketä huvittaa lähteä räntäsateessa torille hengailemaan, kun vaihtoehtona on oma sauna, untuvapeitto ja mukavan lämmin lukuvalo olohuoneen ikkunalaudalla? Voi myös olla, ettemme ole vielä tottuneet tähän kaikkeen hienouteen ja vaihtoehtojen paljouteen.
Lisäksi minulta ainakin meni ihan täysin maku koko hemmetin toriin; niin monta vuotta ja upeaa kesää meni väistellessä viikoittain paikkaa vaihtuvia monttuja. Eilen piti kiertää kaupungintalon takaa, huomenna toiselta puolelta. Kuinka rasittavaa! Loppujen lopuksi oli sellainen olo, että "ihan sama valmistuuko tämä koskaan".

Nyt kun tori on valmis, niin pakko myöntää tämän jörö-jussinkin, että onhan se vaan aikas hieno.
Jospa tämäkin kaupunki heräisi eloon kesän tullen. Salacavalan terassi voi hyvinkin olla yksi makeimmista paikoista lämpimien kelien saavuttua.
Ja saadaanhan me takaisin myös vanha kunnon Veljmies!

Aurinko, mansikat, hyvä ystävä ja Veljmiehen vatsalihakset - voittamaton combo! (Kyllähän rouvasihminenkin saa katsoa.)
Tätä idylliä ei riko edes Pyörä-Antti nukkumassa viereisellä penkillä.
Kuopion satamasta kesällä 2012

Olen aina miettinyt Kuopiosta poismuuttoa, mutta tulen aina lopputulokseen, että täällä on paras. Vaikea tietysti mennä sanomaan olisinko ollut onnellisempi muualla, kun olen täällä suurimman osan elämästäni asunut, mutta arki - sehän iskee missä vain. Mieluiten elän arkeani lähellä perhettäni, lähellä vettä, lähellä metsää ja maksaen asumisestani puolet vähemmän kuin Etelä-Suomessa. Kun joskus ihanana päivänä saamme asuntolainan ja ostamme ensimmäisen kotimme, saamme halutessamme omakotitalon samalla hinnalla, millä ystäväni Helsingissä ostaa kaksion.

Elämä on valintoja täynnä. Totta kai välillä kyllästyn Kuopioon, näihin samoihin nurkkiin, huonoihin kulkuyhteyksiin, kaupungin tyhjyyteen, Sokkarin kongissa räkiviin nuorisojengeihin ja siihen, että ystäväporukassa ainakin kahdella on sama "exä".
Toisaalta sillä rahalla, jolla toinen maksaa vuokraa Helsingissä, voi tämä rouva pistää päälle oman saunan ydinkeskustassa ja sukanvarteen lentolippurahat, joilla lentää pois Kuopiosta vähäksi aikaa.

Tämä taivaallinen kohde suunnitteilla ensi kesäksi: Kroatia! (Kuva: rantapallo.fi)

Ehkä tärkeintä on elää elämäänsä paikassa, joka tuntuu kodilta. Matkailla voi aina! Vähänkö Helsinkikin tuntuu jännittävältä ja ihanan hektiseltä, kun sinne pääsee viettämään aikaa lomalla, kun ei ole itsellä kiire mihinkään.

Suomenlinnasta 2012

(Huomaako näistä kuvista kenties että allekirjoittaneesta ois kiva jos ois jo kesä??)
 

Yksi talvikuva siis tähän väliin herättämään minut todellisuuteen:


Kyllä se vaan on kaunis talvellakin.
Jospa tällä viikolla saatais taas aurinkoa!
(En edes katso säätiedotuksia, niin pysyn optimistisena ;) )
 

Tule Kuopijooon - tiällei kukkaan tykkee suaha huomijooo...
(Varokin jos tuijotat liian kauan vastaantulijaa - nehän pitää ihan hulluna!)
 

Nää on kato näitä.


(Biisilainaukset: JVG feat. Anna Abreu: Huominen on huomenna)

Kommentit

Näistä lukijani tykkäsivät