Coming up - Labour Day

Minulle järjestettiin vauvakutsut viime lauantaina. Kiitos vielä ihanille naisille osallistumisesta! Mukana oli ystäviä ja läheisiä tulevasta mummista eli anopista tulevaan kummitätiin, ja nähtävissä oli eräänlainen "elämäni kaari" lapsuudenystävistä aikuiselämän ystäviin. Miten onnekas olenkaan, kun minulla on niin ihania ystäviä niin monesta elämänvaiheesta. Ihmisiä, joiden puoleen kääntyä; ystäviä, jotka pysyvät rinnalla elämän edetessä.

Sevillan-siskoni piti vauva-visailun Skypen välityksellä, ja Ateenan-siskoni oli kirjoittanut minulle ihanan kirjeen. Nuorimmainen tuleva täti eli Turun-siskoni antoi meille juuri joululahjaksi hoitoapu -lahjakortin (7 tunnin varoitusajalla) - not bad, tulee varmasti tarpeeseen.

Siskot ovat paras lahja vanhemmilta.
Omallekin lapselleni toivon siskoja. Jos ei biologisia niin elämän varrella mukaan tulevia.

Äitiysloma on alkanut kivasti. Kävin maanantaina tuhlaamassa joululahjaksi saamani lahjakortin kampaajalle. Eilen varasin vihdoin ajan siihen hemmotteluhoitoon, jonka sain työpaikalta jo syksyllä. Kävimme tulevan kummitädin kanssa shoppailemassa Lastentarvike -liikkeessä, jonne saimme muhkean lahjakortin vauvakutsuissa (iso suukko!) ja mukaan tarttui jo oiva pieni kasa tarvittavia; tutteja, pari pulloa (ei Chardonnay´ta, eikä Chanelia, sad to say, vaan niitä imutettavia), harsoja ynnä muuta.

Sairaalakassi on jo osittain valmiina; kosmetiikat on valittu, mustikkakeitot pakattu ja vauvan kotiintuloasukin varmistui tuolloin lauantaina, kun ystäväni antoi lahjaksi itse neulomansa asun! Miten käsistään taitavia ihmisiä voikaan olla.

Saimme loppiaisena lahjoituksena huonekaluja isäni muuton alta, ja niiden kanssa illan hääriessäni sain selkäni kipeytymään - samalla kun piti tietysti alkaa siivota ihan jotain muitakin kaappeja, pyyhkiä pölyjä ja kehystää tauluja.
What can you do - välillä sitä innostuu.
Sitten ei pidä itkeä, kun seuraava päivä menee "harakoille". Oh well. Onneksi kipu oli ohimenevää.

"Uusi", ihana kynttilä- ja viinikaappi!

Laatikot saivat täytteekseen vauvantarvikkeita

Vauvan oma vieraskirja!

Olen tosi innoissani näistä pienistä muutoksista, jotka sain toissa iltana aikaan - kun hengailee neljän seinän sisällä päivät, niin alkaa aika äkkiä kaivata muutoksia.

Nyt olisi varmaan hyvä hetki lukea myös ne vauvaoppaat kannesta kanteen? (Pitääkin muuten käydä lainaamassa se "Kuinka kasvattaa bébé" - kukapa meistä ei haluaisi hyvin käyttäytyvää lasta!) Hirveästi kaikenlaisia ohjenuoria ja kehoituksia  siitä miten valmistautua, tässähän menee ihan pää sekaisin. Lisäksi kun se luettava teksti ei ole mitään "Viisi askelta upeampaan sinuuteen" vaan ohjenuoria siihen "Miten hiukan helpotat tilannetta, jossa kehosi lopullisesti rupsahtaa, repeää ja rikkoutuu" tai "Tapoja, jotka sinun olisi tullut aloittaa jo kuukausia ennen raskautta, jottei kokemuksesi olisi täysin helvetillinen", niin ei hirveästi tsemppaa. Valitsen iltalukemiseksi mieluummin joululahjaksi saamani Hercule Poirot -mysteerin.

Synnytys - voi Jesus Christ - että kestetään kaikki tämä yhdeksän kuukauden aikana tapahtuva myllerrys ja vaivat, ja sitten kaiken kruunuksi puserretaan se kaiken aikaa kasvanut mötikkä ulos?! Tunteeko evoluutio sanaa "epäreilu" ollenkaan? Tai, Jumalaan uskoville; perkeleen Eeva, kun menit haukkaamaan sitä omenaa.

En siis ainakaan vielä ole siinä pisteessä, että olisi "Tulejo, bébé" -loitsujen aika. Pysy vaan siellä (mutta älä kasva enää) ja tule sitten vähän ajan päästä mahdollisimman rauhassa mutta nopeasti, jooko?
God damn it, ihan kun näillä toiveilla olisi mitään merkitystä. Syteen tahi saveen, muuta uloskäyntiä uudella ihmisellä ei ole kuin minun "lady-parts". Great!
Englanniksikin sana "Labour" tarkoittaa synnytyksen lisäksi "raadantaa", "työtä", "aherrusta" ja "urakointia".
Ei muuta kun urakoimaan.

No, se tästä aiheesta. Voi muuten olla ainoa aihe, joka pyörii päässä seuraavat viikot.
Yritän sentään keksiä muutakin kirjoitettavaa.

Ta-tah!