Tavoite vuodelle 2015: Oma Koti

Hirveä asuntokuume. Haluan soman puutalon, jossa voi polttaa takassa tulta, katsella luontoa isoista ikkunoista, makoilla majesteettisella sängyllä, kuunnella kristallikruunun helinää ja narisevia lattioita (tämä ei ole välttämättömyys, myös uusi ja narisematon puutalo kelpaisi), haluan pienen pihan, jonne voi kesän tultua istuttaa pari kukkasta ja jonne saan raahata mukavan löhöilykeinun minkä syleilyssä voin kesäkuumalla siemailla lasillisen kylmää valkoviini-spritzeriä.


Oman kodin etsiminen on kuitenkin haastavaa puuhaa - ei riitä, että asunnossa on hyvä fiilis, vaan sen on loistettava myös paperilla. Ja kun ei ole näissä asioissa mikään velho sulkee helposti tärkeitä asioita pois ihastuessa jonkin kohteen ulkoiseen olemukseen (tätähän voisi verrata parinetsintään). Onneksi mies on toiminut hetken asuntovälittäjänä, joten hänellä on homma enemmän hallussa. Hän myös ymmärtää erot asuntotyyppien välillä (minä en, edelleenkään, vaikka minulle on sata kertaa selitetty asumisoikeudet, omistamiset, yhtiövastikkeet ja muut), sekä sen, mitä pitää ottaa huomioon (tulevat remontit / korjaukset, lämmitysmuodot ja muut kustannukset), thank God! Onneksi emme ole molemmat tällaisia taivaanrannan maalareita.

Asumisaluekaan ei ole meille vielä selvä. Minun puolestani on hyvin pitkälti kohteesta kiinni se, minne olen valmis lähtemään nykyisestä - asumme ydinkeskustassa, ja olen jo tottunut sen tuomiin mukavuuksiin, mutta käsitän myös sen, etten voi saada puutaloa keskustasta (koska ne penteleet eivät koskaan ole vapaina, tai vaikka olisivatkin, niin taitaisimme molemmat tarvita jonkun laittoman sivubisneksen, että sellaiseen koskaan pääsisimme). Järkevintä olisi alue, joka olisi jommankumman työpaikkaa lähellä, ja jossa samalla olisi parin kilometrin säteellä päiväkoti, koulu ja kauppa. Tällaisia alueita on pari, tai sitten voimme jäädä keskustaan ja kuljemme töihin yhdellä autolla ja kimppakyydillä, kuten tähän asti. Ei yhtään huono vaihtoehto. Toivon, ettemme joutuisi koskaan hankkimaan kahta autoa, ihan jo ekologisistakin syistä mutta vähintään budjetillisista.

Mitä kriteerejä minulla sitten on?
Katotaanpas.
1. Ikkunasta pitää näkyä luontoa. Edes yksi puu. Tällä hetkellä näkyy täysin kalju takapiha sekä baarin ikkunat, joissa on Koff:in tarrat.
2. Kukaan ei saa nähdä suoraan meille ikkunoista. Tällä hetkellä näkee, useammastakin asunnosta. Vähän kun eläisi akvaariossa.
3. Lattiat pitää olla luonnonmateriaalia. Tällä hetkellä eivät ole.
4. Sälekaihtimien tulee olla ikkunoiden sisäpuolella, tai jos ne ovat ulkopuolella on niiden oltava kauniit, siistit ja puiset. Tällä hetkellä eivät ole. Ne ovat jotain aivan kamalaa, kovaa ja rumaa materiaalia ja joita saa aina kuvissa häpeillä silmät päästään.
5. Vessan pitää olla lähellä makuuhuonetta. Tällä hetkellä se ei voisi enää olla kauempana. Ketuttaa ihan sikana yöllä, kun pitää käydä kolmesti pissillä.
6. Jos asunto on kerrostalossa niin se voisi sijaita niin, että uusi vieras ei mene aivan sekaisin käytävässä, kun tulee ensimmäistä kertaa visiitille. Neljän vuoden aikana meillä on käynyt ehkä kaksi ihmistä, jotka ovat heti osanneet suunnistaa käytävässä oikein eikä ole tarvinnut huhuilla tai mennä alas vastaan. Pikkujuttu, eikä lopulta yhtään ratkaiseva, mutta tulipahan vaan mieleen.
7. Lämmityksen säätö voisi toimia talvella, ja kesällä läpivetomahdollisuus olisi huippu juttu. Myös parveke / se oma piha on must. Tällä hetkellä patterit pauhaa talvella, ikkunoista vetää niin että niiden saranoissa on sisäpuolella jäätä ja kesällä sisälämpötila on +30C - ja ikkunat tietysti kaikki samaan suuntaan. Parveketta ei ole, pihasta puhumattakaan.
8. Kunnon siivouskomero. Tällä hetkellä imuri makaa tupaten tavaraa täynnä olevassa vaatekomerossa ja siivouskomerossa on vain oheistarvikkeita kuten ruuveja, teippejä, nauloja yms. Kiva. Kelle riittää noin pieni tila? Ehkä, jos haluaa siivota koko asunnon rikkaimurilla ja yhdellä rätillä, niin all´s good.
9. Voisin sanoa, että enemmän kaappitilaa, mutta tiedostan sen, että meillä vaan on liikaa tavaraa. Tai no, minulla. Mieheni ei omista viittä villakangastakkia, kymmentä muuta käyttämätöntä takkia tai haudo vuodesta vuoteen muhkeaa vanhojentanssimekkoaan koinsyöttinä. Vaatteita hänelläkin on silti liikaa - hänelle kun on helppo ostaa, kun katsoo kaupassa mikä näyttää hyvältä mallinukella. Sadan kauluspaidan lisäksi sukkia on ehkä tuhannet, samoin T-paitoja. Voisimme siis molemmat tsempata kierrätyksessä.

Mutta koska viihdymme niin hyvin nykyisessä kodissa, eikä ole reilua vaan valittaa kun asiat on hyvin ja on katto pään päällä, täytyy listata myös asiat, jotka toivoisin mukaani nykyisestä:
1. Oma sauna. ´nough said.
2. Leveät ikkunalaudat.

Leveät ikkunalaudat ovat oivan säilytystilan lisäksi hyvä paikka tehdä asetelmia
3. Korkeat huoneet ja isot ikkunat (=valoisuus, silloin kun valoa Suomessa on).
4. Avoin keittiö.
5. Loistava sijainti.

Luin juuri, että Suomessa ihmisellä on keskimäärin noin 40 neliömetriä asuintilaa. Per henkilö. Uskomatonta. Japanissa tuossa tilassa asuu koko suku. Itsekin arvostan tilaa, mutta onko tämä jo mennyt ihan överiksi? Olen lehtijutun kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että rajan voi vetää siihen tarvitseeko ylimääräisen tilan saamiseksi tehdä esimerkiksi huomattava määrä enemmän töitä (tai ottaa se laiton sivuduuni) - ei kiitos. Mieluummin nautin pienemmistä neliöistäni kun raadan saadakseni jotain, mistä en edes ehdi nauttia. Jos rahaa ei tarvitsisi miettiä, niin toki, tilaa vaan ja avaruutta - mikäs sen ihanampaa.
Lottovoitto - tervetuloa Vuorikadulle! Voit myös ottaa Euro Jackpotin mukaan. Keitän kahvit ja leivon mutakakun.

Mutakakusta puheenollen - loppuun ihan älyhelpon ja MAINION mutakakun ohje:

4 munaa
4 dl sokeria
5-6 rkl kaakaojauhetta (suosin Green&Black´siä)
3 tl vaniljasokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
155g margariinia, sulatettuna (itse käytän Oivariini "vähärasvaisempi" -rasvaseosta)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kaakaojauhe ja vaniljasokeri. Sekoita joukkoon leivinjauhe-/vehnäjauhoseos. Voitele vuoka sulatetulla margariinilla ja lisää sitten joukkoon muiden aineiden kanssa.
Paista uunin keskiosassa 200 asteessa 20 minuuttia (tällöin keskusta jää ihanan raa´aksi - mitä kauemmin pidät uunissa, sitä kuivempaa kakusta tulee). Kiertoilmauunissa 175 asteessa.
Voit ripottaa tomusokeria siivilän läpi jäähtyneen kakun päälle koristeeksi.
Nauti Vanhan Ajan vaniljajäätelön sekä marjojen kera (parhaiten mielestäni toimivat vadelmat).


NAAAAM.

Herkullista viikonloppua!

PS. Saatamme huomenna eksyä erään puutalon asuntoesittelyyn...


 

Kommentit

Näistä lukijani tykkäsivät